Hamppu- monipuolinen hyötykasvi
Hamppu hyötykasvina
Hamppu (Cannabis sativa) on eräs maapallomme vanhimmista viljelyskasveista. Kiinassa sitä käytettiin kankaiden valmistukseen jo vuonna 8000-7000 e.a.a. Runsaan 3000 vuoden ajan aina 1800-luvulle asti 80% ihmiskunnan tekstiileistä oli valmistettu hampusta. Sitä on käytetty raaka-aineena lisäksi paperiin, köysiin, lääkkeisiin, lamppuöljyyn sekä tietysti ravinnoksi. Suomessa hamppua on viljelty huomattavasti pidempään kuin esim. pellavaa.

Ekologisuus
Hamppu on nopeakasvuinen ja runsassatoinen C4-kasvi. C4- kasvina se sitoo ja yhteyttää hiilidioksidia kaksin- tai kolminkertaisen määrän mihin tahansa muihin kasveihin (myös puihin) verrattuna. Vaatimattomissakin oloissa viihtyvä hamppu ei vaadi keinokastelua, -lannoitteita, torjunta-aineita tai kasvinhävitteitä. Päinvastoin, hamppu suojaa itseään ja ympäröiviä kasveja rikkaruohoilta ja hyönteisiltä. Tämä säästää huomattavia määriä luonnonvaroja.
Hamppu on pitkäjuurinen typensitojakasvi, joka tuo ravinteita maan pintakerroksiin, huokoittaa ja ilmavoittaa maata auttaen pieneliötoimintaa vahvistumaan ja estäen maaperän köyhtymistä. Se kykenee puhdistamaan maan haitallisista raskasmetalleista.
Kuituhamppupelto tuottaa aarilta neljä kertaa enemmän kuitua kuin metsä. Uusi sato valmistuu vuosittain, verrattuna puuhun, jolla kestää vähintään 20 vuotta.
Hampussa ei ole myrkyllisiä ainesosia kuten rypsissä, eli siemeniä voidaan hyödyntää ihan sellaisenaan raakana. Se on alkutuote, joka ei vaadi käsittelyä tai pastörointia.
Hamppu elintarvikkeena
Hampunsiemenet ovat elävää, täysipainoista ja luontaisesti gluteenitonta ravintoa. Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitoksen tutkimusten mukaan hampunsiemenöljyn säännöllinen nauttiminen (esim. 10 - 25 mg/pv) vaikuttaa kehomme terveystilaan ja ennaltaehkäisee monia tauti- ja puutostiloja.
Hampunsiemenet sisältävät 33% monityydyttämätöntä rasvaa. Rasvahappokoostumus on erinomainen; omega-3, -6 ja -9- happojen lisäksi se sisältää harvinaista ja erittäin terveellistä gammalinoleenihappoa.
Hampunsiemenöljyn säännöllinen nauttiminen tasapainoittaa kolesterolia, aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa. Se on todettu myös vahvistavan vastustuskykyä ja lieventävän astma- ja allergiaoireita.
Koostumuksensa vuoksi se ei sovi kuumentamiseen ja paistamiseen, vaan sitä suositellaan käytettäväksi salaatinkastikkeisiin, levitteisiin tai lisäravinteen tavoin sellaisenaan nautittuna.
Hampunsiemenissä on 24% proteiinia, ja aminohappokoostumus on täydellinen. Siemenet sisältävät kaikkia ihmisen solujen rakentamiselle välttämättömiä aminohappoja.
A-vitamiinia on hampunsiemenöljyanalyysissä havaittu olevan 8,700 IU/lb ja E-vitamiinia 1,0 mg/100 g. Mineraalianalyysissä kuorittu hampunsiemen omaa 37 erilaista alkuainetta. Erittäin merkittäviä pitoisuuksia (mg/100g) ja päivittäissuositus ovat:
- Kalsiumia 168 mg (800 - 1200 mg/pv)
- Rautaa 17,9 mg (18 mg/pv)
- Jodia 0,084 mg (0,08 - 0,150 mg/pv)
- Magnesiumia 605,9 mg (300 - 400 mg/pv)
- Fosforia 830,2 mg (800 - 1200mg/pv)
- Sinkkiä 8,2 mg (15 mg/pv)
Siemeniä on saatavilla kuorittuina ja kuorellisina. Kuoret sisältävät terveellisiä kuituja ja mineraaleja, mutta kuorettomia on helpompi pureskella ja elimistön sulattaa. Hamppua voi nauttia siemenien ja öljyn lisäksi muissa muodoissa, esim. jauhona tai yrttiteenä.
Elintarvike-, kosmetiikka- ja vaateteollisuudessa käytetyt hamppulajikkeet eivät päihdytä. Näiden lajikkeiden kasvatus on valvottua, ja niiden mahdolliset THC-jäämät eivät ylitä EU:n asettamaa rajaa.
Hamppu kuituna
Hamppukuitu on maailman vahvin kasvikuitu. Se on erittäin luja, märkäkestävä ja pitkäikäinen. Vaatetuksessa se on pehmeämpi ja hengittävämpi kuin puuvilla. Hamppuvaate suojaa ihoa auringolta, sillä se suodattaa 95% haitallisista UV-säteilyistä.
Hamppukuitua on käytetty hyvin pitkään myös köysien, purjekankaiden ja paperin valmistukseen. Lähes kaikki paperi oli 1900- luvulle asti valmistettu ainoastaan hampusta. Se on paperina kestävämpi kuin puusta valmistettu ja kellastuu vasta 200 vuoden päästä (vrt. puu 30-50 vuotta).
Hamppu ihonhoidossa
Jo nauttimalla hampunsiemenöljyä sisäisesti palautat ihon kosteustasapainon ihanteelliselle tasolle. Monipuolinen rasvahapposaanti ravinnossa on avuksi mm. atooppisen ihottuman ja psoriasis-tyyppisten ihottumien parantumisessa sekä niiden ennaltaehkäisyssä. Kuopion yliopiston suorittamissa kliinisissä kokeissa on todettu, että hampunsiemenöljy ehkäisee kosteuden haihtumista ihottuma-alueelta. Hamppuöljyssä on monityydyttymättömiä rasvahappoja määrällisesti eniten verrattuna muihin kasviöljyihin.
Hamppua voi käyttää myös ulkoisesti kosteuttamaan, uudistamaan ja ravitsemaan ihoa. Korkealaatuisesta hamppuöljystä voidaan valmistaa erilaisia kosmetiikka- ja hygieniatuotteita. Niissä vaikuttavana ainesosana on hamppuöljyn erinomaiset rasvahapot, erityisesti gammalinoleenihappo, jotka kiihdyttävät ihosolujen aineenvaihduntaa, korjaavat vaurioitunutta ongelmaihoa ja suojaavat kuivumiselta. Hampusta valmistetut ihonhoitotuotteet sopivat hellävaraisuutensa vuoksi myös herkkäihoisille ja lapsille.
Lähde: Ekolo, Jyväskylä
Ekosopista löytyvät hamppuöljy, hampunsiemenet, hamppupihviaines, hamppumysli ja hamppukuidusta tehtyjä lompakoita.
EKosoppi
Galleria Wasa Vaasanpuistikko 17
65100 Vaasa
Puh.044-3215247.







